lauantai 10. toukokuuta 2014

Mitä studiossa tapahtuu?

 
Tajusinpas tässä, että oon pitkät pätkät höpöttäny meidän studiohommista ja EP:stä ja bändistä ja kaikkeen siihen liittyvästä, mutta en oikeasti ole valottanut, että mitä siellä studiolla tehdään. Tai tällä meinaan sitä, että mitenkä se koko homma etenee: Miten aloitetaan lauluhommien äänittäminen, mitkä voi koitua ongelmaksi, miten siellä ylipäänsä toimitaan? Koska siis eihän se mene niin, että sinne kävellään ja vetästään kerralla koko homma purkkiin, ehei! Paitsi, että joku saattaa oikeasti näin tehdä,mutta minä en. Mutta nyt siis valotan lauluhommelistudioinnin suuret salat teille,rakkaat ystävät! Muistakaa, että puhun vain omasta puolestani, nämä asiat eivät päde kaikkiin.

Koko homma alkaa siitä, että saan taustanauhat biiseihin. Vaikka biisit on tuttuja, on hyvä silti kuulostella niitä ja hakea sitä fiilistä, mikä niistä välittyy. Tässä vaiheessa havaitset myös sen, että muutamasta biisistä puuttuvat C-osien sanat, tai et muuten vain tiedä, mitä jossakin välikkeesä pitäisi laulaa...Hups.. Noh, onhan siellä studiolla aikaa sitten yhdessä miettiä tätä..(Niin vissiin..) Tässä vaiheessa mietin myös, mistä biisistä aloitan nauhoittamisen, ja lasken keskimääräisen arvion siitä,kuinka monta biisiä pitäisi saada nauhoitettua per kerta.(Mutta tämä on vain arvio,tämä ei tule pätemään sitten oikeasti). Näissä nauhoituksissa purkitettiin yleensä kaksi kappaletta per kerta.

Studiolle päästessä äänittäjä laittelee mikit oikeille kohdille ja hoitaa nämä tekniikkahommelit,joista minä en ymmärrä mitään. Käteeni lykätään kuulokkeet ja näytetään kaksi nauhoitusten elintärkeää nappia: 1. oman mikrofoonin äänenvoimakkuuden säätönuppeli 2. taustanauhan äänenvoimakkuuden säätönuppeli. Näillä pärjäät jo aika pitkälle! (Paitsi silloin,kun sekoitat nämä nupikat keskenään...)

Itse olen lähtenyt lähestymään nauhoitettavaa biisiä raa'asti sota-asenteella. Eli siis suoriltaan vedetään biisi kokonaan läpi,kerran tai kaksi. Tässä kohtaa saat itse säädeltyä äänenvoimakkuudet mieleisiksi ja se äänittäjänkin säätelee jotain omiaan.

Sitten kuunnellaan biisit läpi. Tässä vaiheessa haluat ehkä tappaa itsesi,sillä saatat kuulostaa kammottavalta. Ei hätää, se oli vasta harjoituskerta! Yleensä näissä huomaa ne biisien kohdat,mitkä saattaa mennä hyvin jo melko nopeasti ja sitten ne kohdat,jotka tarvitsevat useamman oton. Saat tuntumaa biisiin ja siihen, mitä on tuleva.

Sitten lähden yleensä laulamaan ensimmäistä säkeistöä tai sitten A1 ja A2 säkkäriä, jos kappaleessa sattuu olemaan kaksi osaa ennen kertosäettä. Otan yleensä putkeen kolme ottoa, jotka kuunnellaan. Yleensä laulusta jää itselleen tuntuma,mikä otoista oli paras. Jos kappaleen A2-osa on mennyt hyvin, mutta A1-osa kusahtaa,otetaan uudet kaksi tai kolme ottoa A1-osaa. Kuunnellaan,pohditaan,otetaan uusiksi jos on tarvits,jos ei,siirrytään kertosäkeeseen jne.

Näin koko biisi kahlataan pala palalta purkkiin. Kun kaikki osat on omasta mielestä suoritettu mahtavasti,täysin vireisesti ja täydellisen tulkinnan kera,kuunnellaan koko biisi läpi. Huomaat, että kaikki mahtavuus,vire ja tulkinta saattaa olla vieläkin hakusessa. Ja jos jossakin osassa näin on, teet sen uudestaan.
Hinkkaat sitä yhtä hemmetin väli haahaahaaa-kohtaa sen 30 kertaa, eikä se siltikään ole hyvä.Tässä vaiheessa pidät tauon.

Laulu on hyvin fyysistä hommaa, ja korvien sävelpuuroutumisen lisäksi yhden kohdan jatkuva ja pitkä jankkaaminen käy myös kropan ja äänen päälle. On siis lauluäänityksissä hyvä pitää myös taukoja: ääni,kroppa ja korvat saavat levähtää.

Pikkutauon jälkeen voit taas virkein mielin ja freesein korvin astua takaisin sorvin ääreen! That simple is that!
Lead-laulujen jälkeen onkin sitten aika siirtyä stemmojen äänittämiseen,mikä menee aikalailla samalla kaavalla lead-laulujen kanssa.Otto x3,kuuntelu,uusiksi x3,kuuntelu,jne..

Tehtiin myös niin, että aina uutena studiopäivänä kuunneltiin edellisen kerran biisit vielä läpi. Sieltä bongailtiin sitten vielä mahdolliset huonot paikat, ja äänitettiin ne uusiksi. Onneksi yleensä edellisen kerran studiointijälki oli miellyttävää. Ainoastaan yhden kappaleen kertosäkeet menivät uusiksi,sillä soundi ei miellyttänyt. Kertseistä paistoi väsymys läpi. No,ne tehtiin uusiksi ja uskon, että nyt ne kuulostavat paremmalta!

Mitä äänityksistä sitten oppii? Ainakin sen, että studioon mentäessä mielessä olevat "varmat biisit" olivat niitä työläimpiä ja haastavalta tuntuvat menivät helpommin purkkiin. Tuli myös huomattua, että tietyt jutut eivät kuulostaneetkaan niin hyvältä nauhalla, kuin mitä esimerkiksi live-tilanteessa kuulostavat. Uusia tapoja laulaa omia biisejä löytyi, ja itseasassa uskon, että keikalla biisit kuulostavat paremmalta nyt.

Itsestäni opin sen, että kyllähän mulla pitkää pinnaa löytyy vaikka millä mitalla! Kyllähän siellä ääniraidoilla välillä lipsahti muutama v-alkuinen kirosana,jos homma ei mennyt
kolmannellakymmenennelläkolmannellakaan kerralla ihan putkeen, mutta missään vaiheessa en vaipunut epätoivoon enkä heittänyt hanskoja tiskiin.Ja siis yleensä jos kolmannella kerralla ei ole onnistunut,oon kyllä aloittanut "MÄÄ EN LAULA ENÄÄ IKINÄ!"-rageilut.Heh.. Oon itsestäni oikeasti aika ylpeä. Myös yllätyin siitä, miten hyvältä biisit ja laulut kuulostivat jo noin niinkuin raakaversioina. Uskon, että meidän EP:stä tulee hyvä ja miellyttävää kuultavaa! Studiossa oli kyllä mukavaa,ei voi muuta sanoa.

Tässäpä teille tällästä höpötystä studiotyöskentelystä!


 




8 kommenttia :

  1. Sun blogi on ihanan persoonallinen, jotenkin tää värien käyttö on jotain niin erilaista "unenomaista" jos tajusit yhtään :D

    http://miukunen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo,luulen ymmärtäneeni. Mutta kiitos, kiva, että tätä pidetään persoonallisena! :3

      Poista
  2. itekki oon halunnu joskus harrastaa laulamista :-) ihana toi kissahame ja oot muutenki söpö !



    forangelseyes.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän siinä sitten muuta,ku vaan laulamaan!:) Kiitos,mäki tykkään tosta kissajutusta paljon!

      Poista
  3. Samaa mieltä edellisen kommentin kanssa! Aivan älyttömän ihanat väri sun kuvissa sekä blogissa! Vaikka värejä on käytetty, niin ei tule mieleen värikartta :)! Ulkoasu ja kuvat onnistuneet :) kuvissa on myös jotain niiiiin positiivista : D mulla tuli mielene ihan pikkumyy : D

    http://nebyblog.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha,jos saisin vaikka euron joka kerta,kun joku sanoo mua Pikku Myy,oisin vähän rikkaampi tällä hetkellä.:D Olen hämmentynyt kehujen määrästä yhdessä kommentissa,joten sanon nyt että ISO kiitos.:) Piristää päivää kovasti,kun tuollaisia kommentteja saa!

      Poista